Kuinka laki käsittelee suosittua massakulttuuria

Vaikka jokainen viimeinen ihminen ajattelee, toimii ja käyttäytyy eri tavalla, heidän tarpeensa ja kiinnostuksen kohteet ovat kaikki erilaisia, mutta ironista kyllä, heitä kutsutaan edelleen “tavallisiksi ihmisiksi” tai “massoiksi”.

Jokaisessa yhteiskunnassa, joka perustuu demokraattiseen periaatteeseen, massoilla on tiettyjä oikeuksia ja etuoikeuksia sekä tavallisille ihmisille uskottuja velvollisuuksia. Näiden voimakkailla jakelutekniikoilla varusteltujen yhteiskuntien myötä massojen osallistuminen kulttuurielämään ja tämän uuden ja laajan tavallisen kansan tarpeisiin mukautetun työn laajentaminen on tullut välttämättömäksi nykyaikana. Teollinen ja demokraattinen yhteiskunta hakee jokaisessa taloudellisen kehityksen vaiheessa vahvistusta massoiltaan.

Massakulttuurin alkuperä

“Masskulttuurilla” tarkoitetaan kulttuuria, joka on syntynyt joukkoviestimien keskitetyistä tuotantoprosesseista. Tämä kulttuuri syntyi Saksasta ja tuli erittäin suosituksi 1800-luvun lopulla osana sen modernia teollistunutta yhteiskuntaa. Vuoden 1918 jälkeen teknologiset innovaatiot yhdessä vapaa-ajan lisääntymisen, uusien ja olemassa olevien yleisöjen kasvun sekä uusien sääntelykehysten kanssa johtivat massakulttuurin laajentumiseen ja monipuolistamiseen. Tänä aikana myös joukkotiedotusvälineet saivat tunnustusta merkittävänä kulttuurivoimana demokraattisissa yhteiskunnissa.

Massakulttuurin vaikutukset

1800-luvun alussa sosiaalisen median tuotanto ja kulutus lisääntyivät nopeasti, radiolle, televisiolle, uutisille, kampanjoille, elokuville ja teatterille altistuminen vaikutti merkittävästi massakulttuurin syntymiseen. Tavallinen ihminen alkoi assosioida itsensä joukkomedian tarjoamaan paljastukseen ja samaistua siihen. Tällä oli valtava vaikutus massojen yleisten mielipiteiden ja kiinnostuksen kohteiden muodostumiseen, ja se sai aikaan julkkisten luomista, jotka eivät olleet vain poliitikkoja tai kenraaleja, vaan sen sijaan elokuvanäyttelijöitä ja laulajia. Massakulttuurin luominen käsitteli myös kansojen muuttumista kulutusyhteiskunniksi ja massatuotannon vaikutuksia sekä tuotteiden kulutusta.

Lait ja joukkokulttuuri

Suurin osa yhteiskuntien ongelmista käsitellään säädetyissä laeissa. Oikeusjärjestelmät ovat osa poliittista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja kulttuurin laajentumisen alueita. Mitään suurta yhteiskunnallista muutosta ei tapahdu tai toteuteta yhteiskunnassa, joka ei heijastu jonkinlaisena muutoksena sen laeissa. Oikeusinstituutiot ovat vastuussa yhteiskunnallisesta muutoksesta, lisäksi niillä on selvä rooli yhteiskunnallisen muutoksen tosiasiaa tai vauhtia käynnistävänä, valvovana tai muuten säätelevänä välineenä.

Vaikka lainsäätäjät antavat lakeja ja tuomioistuimet panevat ne täytäntöön, kansalaiset itse asiassa muokkaavat lakia. Lain luovat massat, tavallisten ihmisten tuomio ja mielipide ratkaisevat lain. Lainsäätäjät vain pukevat tavallisten ihmisten mielipiteet sanoiksi, jotka säädettiin laissa, kuten sitä nykyään kutsutaan. Nykyaikana yleinen yhteiskunta uskoo, että tuomioistuimen on lopulta kumottava lait, jotka edellyttävät sen kansan perusteetonta rikastumista ja syrjintää, joita massat eivät hyväksy.

Useimmat säädetyt lait ovat lakeja, jotka ottavat huomioon joukkojen tavanomaisen käytännön. Esimerkiksi varhaismodernin aikana “Johdatus Hollannin oikeuskäytäntöön” syntetisoi roomalaisen oikeuden ja Alankomaiden tapaoikeuden yhtenäiseksi, täydelliseksi ja kokonaiseksi oikeudeksi, koska haluttiin systematisoida hajallaan olevia, toisistaan ​​poikkeavia säännöksiä ja paikallisia tapalakeja ja tuoda ne ovat sopusoinnussa siviilioikeuden ja luonnonoikeuden järkevien periaatteiden kanssa.

Massat muodostavat yhteiskunnan ja vaikuttavat siihen vaikuttaviin muutoksiin. Joukkomedialle altistuminen luo massakulttuuria. On kuitenkin välttämätöntä, että massakulttuuria johdetaan oikeisiin suuntiin tuon yhteiskunnan kohottamiseksi.

Leave a Comment